Lähdimme elokuvan tekoon epäröiden mutta intoa puhkuen, kuinka voisimme saada kahdessa tunnissa tehtyä elokuvan ja käsikirjoituksen? Emme tällöin vielä olleet nähneet Juurikkalan kattavia ohjeita. Ohjeet toimivat periaatteella, jossa oli aikaa miettiä 2 min annettua asiaa, esim. paikka. Kahden minuutin ajan kirjoitettiin mieleen tulevia paikkoja lapulle, joista sitten myöhemmin koottiin koko elokuva.
Paikaksi valitsimme yllätys yllätys koulun ja yllättäväksi tilanteeksi tilanteen, jossa opettaja vihaa lapsia. Elokuva muokkaantui kuin itsestään. Halusimme aluksi tehdä katsojalle mielikuvan, jossa hän kuvittelee että oppilaalla on koulussa mukana lapsi, samoin kuvittelee myös opettaja, jolla on mitta täynnä luennolle tuoduista lapsista. Hän alkaa huutaa oppilaalle, jolla on käärö sylissä. Opettaja lähtee raivoten auditoriosta, ja oppilas purkaa nyytin, josta löytyykin termospullo sekä kahvikuppeja.
Elokuvan tekovaiheessa huomasimme, että yhden askeleen miettimisaika olisi voinut olla jopa puolet lyhyempi. Saimme ajatuksemme paperille minuutissa ja loppuaika meni vain niiden hiomiseen. Voi toki olla että olemme jo niin vanhoja ettei mielikuvitus laukkaa enää yhtä paljon kuin ennen. Ohjeilla sai nopeasti muokattua hyvän käsikirjoituksen ja sen avulla pääsi heti kuvaamaan.
Tulokseen olemme todella tyytyväisiä, elokuva on hauska ja huoleton, jonka jaksaa katsoa useampaankin kertaan. Lyhyen pätkän avulla opimme perustoiminnot videokamerasta ja kuvakulmista.
Raakile käsikirjoituksestamme:
Ensimmäinen kohtaus:
Oppilas juttelee sohvalla käärölle, jonka katsoja olettaa olevan lapsi.
Toinen kohtaus:
Oppilas kävelee käärön kanssa auditorioon.
Kolmas kohtaus:
Kuvataan sekä oppilasta, että luennoitsijaa, luennoitsija ei näytä tyytyväiseltä.
Neljäs kohtaus:
Luennoitsija hermostuu ja poistuu auditoriosta kiroillen.
Viides kohtaus:
Opiskelija purkaa nyytin ja ihmettelee opettajan reaktiota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti