maanantai 7. marraskuuta 2011

Ikärajat mediakasvatuksessa

Ikärajat mediakasvatuksessa

·         Ikärajat ovat lakiin ja lastensuojeluun perustuvia rajoituksia, joiden huolehtiminen on aikuisen vastuulla.
·         Ikärajoja on tietokone- ja konsolipeleissä, elokuvissa, televisio-ohjelmissa sekä verkkosisällöissä.
·         Ikärajan tehtävänä on suojata lasta ja nuorta aineistolta, joka voi olla haitaksi hänen terveydelleen ja kehitykselleen.

Opettajan on pakko noudattaa ikärajoituksia.

Elokuvien ikärajat ovat 7, 11, 13, 15 ja 18. Nämä merkinnät tarkoittavat, että ikärajaa nuoremmalle elokuvaa ei saa näyttää eikä luovuttaa. (Elokuvateattereissa on käytäntö, jonka mukaan huoltajan seurassa ikärajaa kaksi vuotta nuorempi saa katsoa elokuvan. )

TV-kanavat ovat päättäneet yhdessä ikärajat TV:ssä esitettäville materiaaleille. K18-materiaalia ei esitetä ennen klo 23, K15-materiaalia ei esitetä ennen klo 21, K13-materiaalia ei esitetä ennen klo 19 eikä K11-materiaalia arkisin ennen klo 17.

Ikäkaudelle sopimaton ohjelma tai sivusto voi toimia haitallisesti tarjoamalla outoja ja omituisia käyttäytymismalleja, jotka varsinkin lapset ja nuoret voivat helposti omaksua. Outo, kielletty ja väärä voi muuttua normaaliksi, hyväksytyksi ja oikeaksi. Tällaisella asenteiden muokkauksella on heijastuksia koko yhteiskuntaamme.

Opettaja voi keskustella ikärajoista oppilaiden kanssa. Koska opettaja ei voi näyttää tunneilla kiellettyä materiaalia, ei aineistoa myöskään voida analysoida tunneilla opetusmielessä.

Jos käy ilmi, että oppilaat ovat nähneet kotioloissa heille ikärajoitusten puolesta kiellettyä tai muuten haitallista materiaalia, siitä voidaan mahdollisesti keskustella koulussa. Ohjelma voi olla lapselle haitallinen, vaikka lapsi ikänsä puolesta saisikin seurata sitä.

Kuvallinen ajattelu saattaa tuoda esiin mielikuvia joistakin lapsen näkemistä, häneltä ikänsä puolesta kielletyistä aineistoista. Tällöin lapsi saa tilaisuuden käsitellä kokemuksiaan kuvataiteen avulla.



Miten aihe koskettaa meitä tulevina luokanopettajina?

·         Ikärajat on syytä huomioida jos aikoo esittää oppilaille esim. elokuvan, mutta toisaalta aina ikärajakaan ei riitä takeeksi siitä, että sisältö on sopiva kaikille oppilaille.
·         Opettajan tulee aina itse katsoa ensin tunnilla esitettävä elokuva ja ohjelma.

Miten aihetta voisi käsitellä kuvataiteen opetuksessa tai sen avulla?

·         Oppilaita voisi pyytää piirtämään kohtauksen jostain elokuvasta tai tv-ohjelmasta, jonka he ovat nähneet, ja sitten keskustella siitä, millaisia ajatuksia elokuva herätti.
·         Oppilaat voisivat ensin keskustella pienryhmissä niistä nettisivuista, joilla he ovat käyneet, sitten yhdessä maalata tai piirtää jotain aiheeseen liittyvää.
·         Jokainen voisi tehdä kuviksen tunnilla oman ”huoneentaulun” johon on kirjattu perheen mediaa koskevat säännöt. Tehtävästä tiedotetaan etukäteen, jotta sellaisissa kodeissa, joissa sääntöjä ei vielä ole, ne ehditään laatia ja antaa lapselle mukaan kouluun.
·         Oppilaan tehtävä on kuvitella maailma ilman mediaa, kännyköitä ja tietokoneita, ja tuottaa kuvallista materiaalia mielikuvistaan.


Lähteet: www.mediakasvatus.fi, http://www.mll.fi/lapsetjamedia, www.settinetti.fi

Luontoa vai ei?

Löydetty luonto

Hetken valinta

Studio

Näkemys

Valo ja varjo

Tallentava

Näkökulman valinta

Elokuvajuliste

Tämän saimme aikaan muokkaamalla kuvia ja liittämällä ne yhdessä julisteeksi. Päätimme heti yksimielisesti että aiheena on lännenelokuva.

Valokuvausta

 Hetken valinta

Tallentava, dokumentti

 Löydetty - luonto

Lavastettu - studio

Näkemyksellinen, tulkitseva

Valo ja varjo

Näkökulman valinta

Johanna

Median opettaminen luokanopettajan työssä

Luokanopettajina meidän tulee tiedostaa, että mediataitojen opettamisesta määrätään opetussuunnitelmassa. Viestintä ja mediataito muodostavat yhden seitsemästä opetuksen aihekokonaisuudesta. Käytännössä mediataitoja harjoitellaan yleensä äidinkielen ja kuvataiteen tunneilla.

Mediataitojen opettamisessa opettajalla on hyvät mahdollisuudet mielenkiintoisen opetuksen toteuttamiseen. Oppilaat yleensä innostuvat media-aiheista ilman suurempaa houkuttelua. Lisäksi he ovat monesti teknisesti taitavampia kuin opettajakin. Tällöin opettajan tehtävänä on ohjata toimintaa oikeaan suuntaan, ja pidettävä huoli siitä, että työskentelyllä on selkeä päämäärä. Oppilaat kyllä osaavat tehdä monimutkaisiakin asioita, kun heille annetaan hyvät ohjeet. Tilaa on jätettävä silti myös oppilaiden luovuudelle.

Media-aiheiden käsittely vaatii opettajalta hyvää osaamista ja harkintakykyä. Opettajana meidän on ymmärrettävä, kuinka lapset kokevat kaikkialle tunkeutuvan median. Tämä seikka kun pidetään mielessä, niin on mahdollista keskittyä lasten kasvun ja kehityksen kannalta oleellisiin asioihin. Opettajan omaan osaamiseen kuuluu myös, että hänen omat mediataitonsa ovat kunnossa. Kuinka opettaja voi opettaa oppilaille mediataitoja, jos hän itse on ns. median suurkuluttaja? Opettaja kuitenkin väistämättä ohjaa oppilaita opetuksensa kautta johonkin suuntaan. Oppilaille on silti annettava tilaa heidän omille tulkinnoilleen asioista.

Median opettamisessa on hyvät mahdollisuudet toteuttaa projektityyppistä toimintaa. Oppilaat saavat ottaa paljon vastuuta omasta toiminnastaan. Opettaja voi toimia enemmän kannustajana ja ohjaajana. Tällöin hänelle jää myös aikaa pohtia oppilaiden kanssa syvällisesti heitä askarruttavia kysymyksiä.

Median vaikutukset tunkeutuvat lasten elämään erityisesti heidän ollessaan koulun ulkopuolella. Tästä johtuen opettajina meidän on syytä keskustella median vaikutuksista myös vanhempien kanssa. Tämä on luultavasti varsin arka aihe, sillä vanhemmat saattavat kokea, että opettaja tunkeutuu heidän kasvatusreviirilleen kertoessaan median vaikutuksista ja mediataitojen tärkeydestä. Mitä tehdä opettajana, jos vanhemmat antavat lastensa katsoa heille haitallisia ohjelmia televisiosta?

Media-aiheiden käsittely kuvataiteessa antaa myös niille oppilaille mahdollisuuden loistaa, joille piirtäminen ja maalaaminen saattaa tuntua vastenmieliseltä. Kuvataide saattaa näin avautua aivan uudessa valossa. Oppilaat saavat uuden keinon ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan. Monesti voidaan myös edetä kokeilevalla otteella ja yllättyä positiivisesti lopputuloksesta. Kaikkea ei aina tarvitse suunnitella tarkasti etukäteen. Tavoitteeksi on toki otettava, että oppilas itse omilla tietoisilla valinnoillaan vaikuttaa lopputulokseen.

Voimme siis suhtautua mediaan positiivisella ja innostuneella asenteella. Meidän on aina syytä miettiä, mihin toiminnalla pyrimme. Oppiminen saa olla kivaa, mutta sen ei pidä olla toiminnan itsetarkoitus. Tällöin opettajan oma ammattitaito korostuu.

Valokuvausta

Tehtävä oli mielenkiintoinen ja haasteellinen. En tavallisesti käytä juurikaan kameraa, vaan mielummin ihan vaan havainnoin ympärilläni olevia asioita. Huomasin valokuvatessani, että kohdetta rajaamalla ja zoomauksen keinoin on mahdollista saada esiin aivan uudenlaisia vaikutelmia. Minulle selvisi, että vaikka kuvia voi yrittää suunnitella, niin todellinen lopputulos on aina pieni yllätys. Etukäteen ei aina tiedä, mikä kuvista on onnistunut parhaiten. (Jukka G)



Hetken valinta

Tallentava - dokumentti

Löydetty - luonto

Lavastettu - studio

Näkemyksellinen - tulkitseva

Ilmaisutekniikan valinta

Näkökulman valinta

Kaikkien omat fotogrammit

Johanna
 Fotogrammien tekeminen oli kivaa! :)





Hanna
Myös minusta fotogrammien teko oli hauskaa ja mielenkiintoista. Valokuvia olin kehittänyt pimiössä joskus yläasteella, mutta tämä oli uusi kokemus. Alla aikaansaannokseni. (Hanna K.)

Heijastin ja avaimenperä.

Puinen kuusi ja kakkukoristeita.

Jääkiekkopelin pelaaja

Niiskuneiti ja helminauha

Metallinen avaimenperä ja legoukko.

Serpentiiniä



Fotogrammien tekeminen oli mielenkiintoista ja haastavaa. Uskon, että oppilaatkin innostuvat siitä kovasti.
(Jukka G)










Tässä vielä Lauran, pohdintoja edellisessä postauksessa :)